Blogi

Ensi-ilta lähestyy! 8.7.2013

34 innokasta teatterinharrastajaa odottaa vielä 4 päivää sitä H-hetkeä. Fagerkullassa tunnelmat on hyvät ja jokainen kovasti jo haluaa päästä näyttämään ahkeran harjoittelun tuloksia yleisölle. Viimeisiä tarpeistoja ja pukuja vielä fiksaillaan, tanssiaskeleita muistellaan, ääntä avataan, lämmitellään, keskitytään..
Vaikka itselläni ei tällä kertaa ole nimiroolia, huomaan että ihan yhtälailla vatsanpohjassa alkaa pikkuhiljaa perhoset lepattelemaan aikaisempien vuosien tapaan. Ihana tunne.

Mari Nurminen

 

Ulkoharjoitukset on alkaneet! 05/ 2013

 

 

Myrskyluodon Maija- näytelmässä on parikymmentä toinen toistaan kauniimpaa laulua ja niitä työryhmä onkin ahkerasti treenannut koko talven ja kevään. Mukana on muutama niin koskettava kappale että vieläkin niitä kuunnellessa ja laulaessa väristykset kulkee pitkin selkää ja silmäkulma kostuu.

Nyt on otettu ensimmäisenä haltuun kaksi vaikeinta tanssinumeroa, on siinä melkoinen tahkoaminen että askeleet jää takaraivoon! Mutta hiki virtaa ja porukalla on hauskaa.
Leila- tyttökin innolla lähtee mukaan treeneihin, ja välillä kotona jos näkee nuotit niin määrätietoisesti menee eteiseen ne kädessä ja komentaa "mennään laulaa ja tanssii!".
Taustanauhat soi myös usein automatkoilla ja jos välillä yritän kääntää radion puolelle, kuuluu takapenkiltä tiukka vastalause.

Tässä vaiheessa iskee aina pieni paniikki -kesä tulee ihan pian ja tässä vasta harjoitellaan alkua. Mutta aina ne näytelmät on valmiiksi tulleet hienolla lopputuloksella ja niin varmasti tänäkin vuonna :)

Mari Nurminen

 

Ensimmäinen kesäteatteriporukan kokoontuminen 3.2.2013

 

Olipa hienoa olla mukana pitkästä aikaa (no 2 vuoden tauon jälkeen) aloittamassa tulevan kesän teatteriharjoituskautta! Mukana sekä "vanhoja" tuttuja että ilahduttavan paljon uusia kasvoja. Omalla kohdallani tästä näytelmästä tulee varmasti aika erityinen ja unohtumaton kokemus koska päätin uhkarohkeasti kokeilla miten tyttäreni Leila, pian 1v 9kk (ihana uhmaikä...) suhtautuu teatterin tekemiseen. Tämä asettaa paljon haasteita sekä itselleni että kaikille muillekin mukana oleville. Tähän ensimmäiseen kokoontumiseen tulimme lievästi huonoissa asetelmissa, sairastelun ja huonosti nukuttujen öiden jälkeen ja pikkuakka sai hepulin mm. siitä kun en antanut kaataa ½ litran juomapulloa lattialle/vieressä istuvan Elinan päälle. Keväällä se nähdään kun päästään ulos harjoittelemaan, pystynkö keskittymään esimerkiksi muistamaan missä kohtaa koreografiaa mennään vai juoksenko pitkin Fagerkullaa kyllästyneen taaperon perässä.

Mutta sitä on vielä turha murehtia, tämän ikäisen kanssa mikään ei ole niin pysyvää kuin muutos. Innolla tulevia harjoituksia odotellessa!

Mari Nurminen